Maru pieni lapsonen täytti jo edellisellä viikolla hurjat
15kk ja kävimme nyt heti sitten hakemassa sen hyväksytyn näyttelytuloksen
tulevaisuuden varalle. Maru siis kävi kahdessa näyttelyssä aikaisemmin
harjoittelemassa ja saikin molemmista hienosti Erittäin Hyvän, mutta tällä
kertaa saimme arvosanaksi vain Hyvän. Arvostelu oli minusta todella kiva ja
oikein Marun näköinen.
”Vielä kovin kevyt ja ilmava. Pää saa
vahvistua. Hyvät mittasuhteet. Kookkaat haja-asentoiset korvat. Pystyt lavat ja
olkavarret. Hyvä ylälinja ja häntä sekä takaraajojen kulmaukset. Riittävä
luusto. Hyvä sivuliike, mutta edestä vielä löysä. Hyvä peitinkarvan laatu,
mutta pohjavilla puutteellinen. Iloinen käytös."
Tuomarina Kärkäs Leila
Maru tosiaan on nyt tässä alkukesän
aikana tiputtanut karvaa oikein urakalla ja jatkuu vain, joten tuo
puutteellinen pohjavilla pitää todellakin paikkansa, koska Marulla loistaa
nahka läpi… Saas nähdä koska Maru kasvattaa karvat takaisin…
Sitten Rillaan ja meidän
agilitykisoihin:
Ilmoitin Rillan nyt juhannuksena
ensimmäisen kerran peräkkäisinä päivinä agilitykisoihin taukomme jälkeen, kun
ensin oli perjantaina kaksi starttia ja sitten lauantaina myös vain kaksi
starttia. Ja ihan hyvin Rilla näytti tämän rupeaman jaksavan, joten
tulevaisuudessa uskaltaa taas enemmänkin peräkkäisinä päivinä kisata.
Nämä juhannuskisat TSAU:lla sujuivat
meidän osalta todella kivasti! Minulla oli joka radan jälkeen hyvä fiilis,
vaikka suorituksista oli kaksi 10virhepistettä ja yksi hylätty, koska meno
tuntui niin paljon paremmalta kuin pitkään aikaan!
Neljästä radasta kolmella minä siis
itse mokasin, yhdellä hypyllä, jota en osannut ohjata joko lainkaan tai sitten
olin myöhässä. Mutta muuten siis meno oli oikein hienoa ja fiilis mahtava. Valitettavasti
kahdella radalla myös tipahti rima alas ja sitä minun täytyykin nyt yrittää
muistaa seurata, koska jos Rilla alkaa taas roiskimaan rimoja, niin siihen
täytyy joku startti puuttua. Mutta vaikka saimme kahdella radalla tulokseksi
10virhepistettä (kielto minun ohjaamattomuudesta ja rima), niin vauhtimme oli
molemmilla radoilla nopein! Olen asiaan todella tyytyväinen, koska nyt uskaltaa
oikeasti sanoa ääneen, että Rilla alkaa olemaan kisakunnossa!
Lauantai päivän viimeinen rata me
sitten saatiinkin onnistumaan ja vedettiin vihdoin Rillan kanssa se voitto
nolla ja saatiin ensimmäinen SERT-A!!!
Tavoite ennen lauantaita on ollut
saada vain nolla ratoja, ilman palkintosijoja, koska tämä voitto nolla on ollut
todella kaukainen haave minulla vain. Nyt on vähän kutkuttava olo, että
olisikohan meidän vielä mahdollisuus saada lisää näitä ja seuraaviin kisoihin on
jo ilmoittauduttu!
Mutta pitää itse muistaa nyt pitää oma
pää kassassa! Olen viimeiset kisat nyt mennyt sillä asenteella, että yritän
mennä vain pitämään hauskaa tuloksesta huolimatta, koska koirahan minulla on
mitä mahtavin. Minä itse jännitän kisoissa niin paljon, että lähdössä tuomarin
puhaltaessa pilliin, minulla ihan silmissä sumenee ja oksettaa. Sitten tämän
jännityksen ansiosta pienikin virhe minulta tai koiralta aiheuttaa oman pään
leviämisen, joka sitten aiheuttaa kiukkua ja kiukkua siis nimenomaa itseään
kohtaan, kun en saa pidettyä hommaa kassassa.
Nyt tosiaan juhannuksena onnistuin
tässä pään kassassa pitämisessä aika hyvin, koska maalissa oli aina hyvä mieli.
Rillan paha tapa varastaa lähdössä on
taas ottanut takapakkia ja se aiheuttaa minulle ison haasteen, kun jännityksen
lomassa meinaan aina hermostua. Sain pienellä treenillä Rillan pysymään
lähdössä paremmin hetki sitten, mutta homma on nyt levinnyt jostain syystä taas
käsiin ja pitää alkaa nyt uusiksi miettiä tapaa opettaa odottamaan.
Mutta eiköhän se siitä, kun ainakin
keppiongelmat alkavat Rillalla nyt helpottamaan, tai ainakin nyt kepit
onnistuivat täydellisesti kaikilla neljällä radalla, vaikka voitto radalla
Rilla pujottelikin päin yhtä keppiä, mutta hienosti pysyi silti rytmissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti